SÄÄNNÖT
Yhteiset pelisäännöt takaavat
sujuvan yhteistyön.
sujuvan yhteistyön.
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Uuden Ajan Palvelut - UAP ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu Uuden Ajan Palvelut - UAP ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen verkostoitumista, yhteistyötä sekä mahdollisuuden osallistua, ylläpitää ja varmistaa toimeentulonsa. Yhdistyksen päämääränä on tuoda yhteen yritykset, organisaatiot, kuluttajat ja muut kansalaiset. Yhdistyksen jäsenet jakavat korkeat eettiset arvot, joissa kunnioitetaan jokaisen yksilön suvereniteettia päättää siitä mikä on itselleen parasta. Painotamme, että jokainen ottaa vastuun omasta toiminnastaan. Kannustetaan olemaan itsenäisiä, omatoimisia ja olemaan oman elämän johtajia. Jäsenemme arvostavat myös yhteisiä pelisääntöjä, jotka antavat kaikille mahdollisimman vapaan liikkuvuuden mm. henkisesti, fyysisesti ja sanallisesti. Yhdistys tunnistaa luonnonoikeuden-periaatteita. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, mutta voi tehdä yhteistyötä em. tahojen kanssa. Yhdistys noudattaa perustuslaillista tasa-arvoa, eikä osallistu poliittisesti tai uskonnollisesti syrjiviin päätöksiin. Jäsenemme asuvat ja toimivat pääasiassa ympäri Suomea, mutta myös Suomen ulkopuolella. 2.1 § Yhdistyksen arvoihin kuuluu seitsemän prinsiippiä: 1. VAPAUS Jokaiselle yksilölle sallitaan vapaus tehdä omia päätöksiä kehon, aatteen, ajatusmaailman, liikkuvuuden, kokoontumisen, sanallisen ilmaisun ja valintojen suhteen. 2. YHTEISÖLLISYYS Tuemme toinen toisiamme, vaikka kilpailisimme samoista markkina-alueista, koska ymmärrämme, että yhdessä saavutamme eheämmän yhteisön ja elämän kaikille, joka takaa jatkuvuuden ja terveen kasvun. Muistamme kunnioittaa toinen toistamme vaikka emme aina olisi samaa mieltä asioista. 3. EMPATIA Kohotamme ja kasvatamme empaattista toimintaa, joka lopulta heijastuu meihin kaikkiin ja maailmaamme. 4. TASAPAINO Pyrimme ottamaan huomioon kauaskantoiset vaikutukset päätöksenteossa toiminnassamme ja asetamme itsellemme kysymyksen: Kuinka ratkaisuni ja toimintani mahdollisesti vaikuttaa mikro- sekä makro-tasoilla muihin ja ympäristööni? 5. EETTISYYS Pyrimme luomaan todellisuutta korkeiden eettisten ja moraali-käsitteiden kautta, jossa intentio on puhdas ja kumpuaa rakkaudellisista lähtökohdista. Väkivalta on ristiriidassa yhteisen arvomaailmamme kanssa - itsepuolustukseen jokaisella on kuitenkin perusoikeus. 6. ÄITI LUONTO Tiedostamme, että olemme osa tätä maapalloa, jonka lainalaisuudet näkyvät luonnossa. Koemme, että Äiti luonto on elämää ylläpitävä voima, jonka lainalaisuudet hyväksymme ja jonka vuorovaikutuksessa pyrimme toimimaan tasapainoisesti. Päämääränä on säilyttää ihminen luonnollisena olentona, harmonisessa suhteessa luontoon. 7. LAPSET Aikuisina meidän on omalla toiminnallamme turvattava terve kasvualusta ihmiskunnan tuleville sukupolville ja näin ollen lasten ja perheiden hyvinvointi on tärkeässä asemassa. Haluamme korostaa lasten merkitystä yhteiskunnassa toteamalla, että lapset ovat pyhiä ja heitä tulee suojella. Myös vanhempien eheää yhteyttä lapsiin on vaalittava. 2.2 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi: - koordinoida ja järjestää kokoontumisia, tapahtumia, messuja, seminaareja, työpajoja ja koulutustilaisuuksia - järjestää kilpailuja, näytöksiä, retkiä, leirejä ja muita tapahtumia - järjestää juhlia, konsertteja, näyttelyitä tai muita tilaisuuksia - ylläpitää yhdistyksen sähköisiä viestintäkanavia - julkaista yhdistyksen tiedotteita ja muuta viestintää eri viestintäkanavissa - neuvoa ja ohjata jäseniään - osallistua julkiseen keskusteluun alaan liittyvissä asioissa - kerätä ja jakaa tietoa sekä harjoittaa tutkimustoimintaa - koota jäsenet yhteiseen toimintaan ja ylläpitää yhteyksiä muihin alan yhdistyksiin - ylläpitää jäsenistään koostuvaa esiintyvää ryhmää - järjestää yhdistyksen tarkoitukseen liittyviä matkoja jäsenilleen - hankkia tarvittavia aineistoja ja välineitä yhdistyksen käyttöön - pyrkiä järjestämään käyttöönsä tilat ja laitteet, joita yhdistyksen jäsenet voivat käyttää mm. harrastustoimintaan ja majoitukseen - tehdä esityksiä ja aloitteita työllisyysmahdollisuuksien lisäämiseksi - tehdä esityksiä, aloitteita ja selvityksiä sekä antaa lausuntoja muille yhteisöille ja viranomaisille - toimia yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja yksityishenkilöiden kanssa - järjestää paikallisryhmien toimintaa ympäri Suomea ja tarpeen mukaan Suomen ulkopuolella - tuottaa ja myydä kirjallisuutta ja markkinointimateriaalia - osallistua kehittämishankkeisiin - palkata työntekijöitä ja/tai maksaa palkkioita jäsenilleen toimeksiannoista - osallistua hyväntekeväisyyteen tukeakseen jäsentoimintaansa, sekä suomalaista yhteiskuntaa - tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa - liittyä osuuskunnan jäseneksi - perustaa osuuskunnan - perustaa paikallisyhdistyksiä - järjestää muuta vastaavaa yhdistyksen tarkoitusta edistävää toimintaa 2.3 § Yhdistys rahoittaa toimintaansa jäsenmaksujen lisäksi: - järjestämällä rahankeräyksiä ja arpajaisia - järjestämällä myyjäisiä, kirpputori- ja muita tapahtumia - järjestämällä maksullisia tilaisuuksia - ottamalla vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja - omistamalla toimintansa kannalta tarpeellista irtainta, kiinteää omaisuutta (mm. maata, kiinteistöjä) ja osakkeita - harjoittamalla kahvilatoimintaa - harjoittamalla anniskelutoimintaa järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä - tekemällä talkootyötä - myymällä oheistuotteita - myymällä mainostilaa - solmimalla sponsorisopimuksia - hakemalla tukia eri palvelusektoreille mm. valtiolta ja säätiöiltä 2.4 § Perustajajäsenten oikeus Uuden Ajan Palvelut ry:n suojaamiseksi Uuden Ajan Palvelut - UAP ry:n perustajilla (yli puolet) perustajajäsenistä on oikeus säilyttää itsellään UAP:n alkuperäinen konsepti, tarkoitus ja missio. Heillä on myös oikeus ottaa haltuun Uuden Ajan Palvelut - UAP ry:n nimen ja konseptin, mikäli yhdistys muuttaa sääntöjään, arvojaan ja/tai toimintatapaansa siten etteivät ne vastaa alkuperäistä tarkoitusta 3 § Jäsenet Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen arvot, tarkoituksen ja säännöt. Yhdistykseen voi liittyä myös ikijäseneksi. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, mikäli hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai sen toimintaa tai hänen arvonsa ei enää katsota vastaavan yhdistyksen arvoja. Jäsenyydestä voidaan erottaa, jos katsotaan henkilön, piittaamatta ja asiaa korjaamatta, rikkovan yhdistyksen arvoja tai sääntöjä. 4 § Liittymis- ja jäsenmaksu Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Ikijäsenmaksu on kertaluontoinen. 5 § Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-8 muuta varsinaista jäsentä sekä 1-8 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kahden vuosikokouksen välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan ensimmäisen varapuheenjohtajan ja toisen varapuheenjohtajan, sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi hallituksen jäsentä on läsnä. Yhdistyksen tiedotuksesta vastaa hallitus yhdessä (enemmistön päätöksellä). Yhdistyksen viralliset lausunnot muodostaa vain yhdistyksen hallitus. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 5.1 § Epäluottamuslause ja hallituksen erottaminen Jos yhdistyksen kokous vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä päättää antaa epäluottamuslauseen hallitukselle tai sen osalle, katsotaan epäluottamuslauseen saaneet erotetuksi. Epäluottamuslause on jätettävä kirjallisena hallituksen puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle viimeistään kolme (3) arkipäivää ennen sääntömääräistä tai ylimääräistä yhdistyksen kokousta, jonka kokouskutsussa on asiasta mainittava. Mikäli hallitus ei ole enää päätösvaltainen, tulee erotetuksi todetun hallituksen tai sen jäsenten tilalle valita uudet henkilöt samassa yhdistyksen kokouksessa tai viimeistään kahden viikon kuluessa epäluottamuslauseen antamisen jälkeen. 5.2 § Läsnäolo ja tehtävien laiminlyönti Hallituksen jäsen voidaan erottaa, jos hän ei ilman pätevää syytä ilmoita olevansa poissa, eikä osallistu yli kolmen kuukauden aikana hallituksen toimiin, tai muuten selvästi laiminlyö tehtävänsä. 6 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toinen varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. 7 § Tilikausi Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. 8 § Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Hallituksen tulee kutsua koolle ylimääräinen jäsenkokous 60 päivän kuluessa ja kokous on pidettävä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 9 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. 10 § Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- , jäsen-, kannatus- ja ikijäsenmaksun suuruus 8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet 9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa 10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 11 § Yhdistyksen kurinpitokäyttännöt Yhdistys pyrkii ensisijaisesti ratkaisemaan ongelmatilanteet neuvottelun, ohjeistuksen ja kuulemisen avulla. Mikäli nämä edellä mainitut keinot eivät tuota tulosta, yhdistys ryhtyy kuripitotoimenpiteisiin. 11.1 § Kurinpitotoimenpiteet Kurinpidon kohderyhmä: Yhdistyksen jäsenet, mukaan lukien hallituksen jäsenet. Kurinpitotoimet: Yhdistyksen jäsenelle voidaan kohdistaa kurinpitotoimia, mikäli tämä on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, vakavasti tai toistuvasti rikkoo voimassa olevia yhdistyksen sääntöjä, päätöksiä, arvoja tai saattanut yhdistyksen huonoon valoon. Päätösvalta kurinpitotoimien käyttämisessä on yhdistyksen hallituksella. Kurinpitotoimina voidaan käyttää: - kirjallisia varoituksia (enintään 2), - äänioikeuden epääminen, - jäsenpalvelujen epäämistä määräajaksi, - yhdistyksen toimintaan osallistumisen epäämistä - sekä porttikieltoa yhdistyksen tilaan ja tapahtumiin. - viimeisenä keinona yhdistyksestä erottaminen. Kurinpitotoimi voidaan määrätä enintään yhden vuoden mittaisena. Kurinpitotoimien tulee kohdistua jäsenyyteen ja jäsenoikeuksien rajoittamiseen. Kurinpidon päätösvaltaa käyttävä taho voi erityisen syyn vaatiessa ottaa rikkomustapauksen tutkittavakseen myös oma-aloitteisesti. Jäsenellä on aina oikeus tulla kuulluksi häneen kohdistuvassa kurinpitoasiassa. Yhdistys ei pääsääntöisesti voi kohdistaa kurinpitotoimia eronneeseen jäseneen, sillä yhdistyksen kurinpitovalta perustuu jäsenyyteen. Sama pätee myös yhdistyksestä erotettuun jäseneen. Kurinpitotoimet voidaan ottaa käyttöön välittömästi todettuina kriisitilanteissa, esimerkiksi vahvistetut turvallisuusriskien ilmaantumisen yhteydessä. Kriisitilanteen toteamiseen tarvitaan turvallisuusvastaavan lisäksi kaksi hallituksen jäsentä. 12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. |
|